Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Usein kysytyt kysymykset

Tutustuthan tähän sivuun huolellisesti ennen kuin otat yhteyttä jalostustoimikuntaan.

K: Miksi (suomenlapinkoira)nartullani täytyy olla PEVISA-tutkimukset tehtynä ennen urostiedustelun lähettämistä?

V: PEVISA-tutkimustulokset ovat yksi yhdistelmän suunnittelun tärkeitä lähtökohtia ja voivat vaikuttaa uroksen valintaan paljonkin. Huonot tulokset saattavat jopa sulkea nartun pois jalostuksesta kokonaan. Jalostustoimikunta tarvitsee tulokset, jotta se voi arvioida yhdistelmän huolellisesti. Jokainen urostiedustelu myös teettää paljon työtä, joten se aika olisi hukkaan heitettyä, jos nartulla sitten olisikin vaikkapa huonot lonkat tai jokin jalostuksen estävä silmäsairaus. Urosehdokkailla ei sen sijaan välttämättä tarvitse olla voimassa olevia PEVISA-tutkimuksia urostiedustelua käsiteltäessä ja sellaisia uroksia voidaan hyväksyä nartulle sillä ehdolla, että tietyt PEVISA-tutkimukset tehdään tarpeeksi hyvillä tuloksilla ennen astutusta. Jos tulokset eivät sitten ole tarpeeksi hyvät, uroksen voi aina vaihtaa.

K: Miksi yli 6-vuotiaalle ensisynnyttäjälle ei voi saada jalostustoimikunnan hyväksyntää?

V: Noudatamme Kennelliiton suositusta: "Urokselle ei ole asetettu astutuskäytön yläikärajaa, mutta nartun ensimmäisen penikoimisen tulisi tapahtua alle 6-vuotiaana, jotta narttu olisi kunnoltaan ja terveydentilaltaan kykenevä tiinehtymään, kantamaan, synnyttämään sekä hoitamaan pentunsa hyvin."

K: Miksi urostiedustelussa vaaditaan omia urosehdotuksia (pl. ensimmäistä pentuettaan suunnittelevat)?

V: Yhden satunnaisen pentueen teettäjillä on useimmiten motivaationa saada oman narttunsa pentu itselleen. Tällainen on hyvää ja kannatettavaa toimintaa - jos omistaja on tullut siihen tulokseen, että haluaa nartusta itselleen pennun, se on silloin oletettavasti mukavaluonteinen ja pysynyt terveenä. Rodun populaatiolle tällaiset pentueet ovat hyväksi ja jalostustoimikunta auttaa mielellään löytämään nartulle sopivan uroksen. Mutta jos pentueita on suunnitelmissa enemmänkin, toiminta muuttaa luonnettaan. Tällöin kasvattajalla täytyy olla itsellään jo jonkinlaista visiota, millaisia uroksia hän haluaa jalostukseen käyttää - muuten koko kasvattamisessa ei ole tavallaan järkeä ollenkaan.

Jalostustoimikunta toivoo, että omia ehdotuksia olisi vähintään kolme, millä vältetään se, että kasvattajalta joudutaan pyytämään lisäehdotuksia jos esim. se yksi ainoa ehdotus ei saa hyväksyntää. Kuusi omaa ehdotusta taas on sopiva yläraja siksi, että jalostustoimikuntaa saa tiedustelun käsiteltyä kohtuullisessa ajassa ja myös siksi, että kasvattajan on hyvä osata rajata ehdokasmääräänsä sen sijaan, että heittelee tiedusteluun vähän sitä sun tätä.

K: Miksi yhdistelmän hyväksyntä on voimassa vain kuusi kuukautta?

V: Jalostustoimikunta saa koko ajan lisää terveystietoja. Yhdistelmän terveystilanne voi siis muuttua paljonkin tuon puolen vuoden aikana.

K: Julkaistaanko kaikki jalostustoimikunnan hyväksymät yhdistelmät?

V: Kaikki hyväksytyt yhdistelmät julkaistaan Lappalaiskoirat ry:n tiedotusfoorumilla Puskiksessa. Sen sijaan jos nartulle ei voida hyväksyä yhtään kasvattajan omaa ehdotusta eikä kasvattaja myöskään halua jalostustoimikunnan ehdotuksia, niin urostiedustelua ei julkaista Puskiksessa. Samaa pätee myös silloin, jos jalostustoimikunta päätyy olemaan antamatta nartulle hyväksyntää ollenkaan johtuen esim. nartun lähisuvun huomattavista terveysriskeistä.

K: Voinko saada jalostustoimikunnan hyväksynnän suunnittelemalleni yhdistelmälle, mutta pyytää että sitä ei julkaistaisi?

V: Valitettavasti tällainen ei ole mahdollista, sillä jalostustoimikunnan hyväksymäksi yhdistelmäksi mainostetusta pentueesta kiinnostuneen pennunostajan täytyy pystyä luotettavasti tarkistamaan, että hyväksyntä on todella annettu. Harmillisesti silloin tällöin näkyy pentumainoksia, joista voi saada kuvan että jalostustoimikunta olisi yhdistelmän hyväksynyt, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.

K: Mitä jalostustoimikunnan hyväksyntä käytännössä tarkoittaa? Millaiset kriteerit sellainen yhdistelmä täyttää?

V: Jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että pentueen kasvattaja on tarkistuttanut yhdistelmän suvun perinnöllisten sairauksien riskit ennen astutusta Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnalta ja jalostustoimikunta on todennut, ettei yhdistelmässä ole huomattavia tiedossa olevia terveydellisiä riskejä, pentueen isällä ei ole jo valmiiksi suurta määrää jälkeläisiä ja että pentue ylipäätään pääpiirteissään täyttää yhdistyksen jalostuskriteerit. Arvio perustuu jalostustoimikunnalle ilmoitettuihin sekä Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä saatavilla oleviin tietoihin yhdistelmän neljän sukupolven sukutaulun osalta. Hyväksyntä on voimassa kuusi kuukautta kerrallaan.

K: Voinko saada jalostustoimikunnan hyväksynnän jälkikäteen yhdistelmälle, jossa narttu on jo astutettu/pennut ovat jo syntyneet?

V: Tällainen ei ole mahdollista. Jos yhdistelmä käsitellään vasta astutuksen jälkeen, mahdollinen “vahinko” on jo tapahtunut, mikäli yhdistelmässä katsotaan olevan huomattavia terveysriskejä. Koska emme halua kannustaa kasvattajia sellaiseen toimintatapaan, että yhdistelmiä tarkistutettaisiin jalostustoimikunnalla vasta astutuksen tapahduttua, emme käsittele sellaisia yhdistelmiä ollenkaan.

K: Kuinka nopeasti saan vastauksen jalostustoimikunnalta?

V: Urostiedusteluun saat vastauksen normaalisti n. kuukauden sisään. Urostiedustelut nostetaan käsittelyyn saapumisjärjestyksessä, mutta vastaukset lähetetään sitä mukaa kun tarpeeksi monta jalostusneuvojaa on antanut mielipiteensä kuhunkin tiedusteluun. Pääsääntöisesti ne urostiedustelut, joihin jalostustoimikunta antaa urosehdotuksia, ovat hitaampia käsitellä.

Muiden sähköpostitiedustelujen käsittelyaika vaihtelee ensinnäkin sen mukaan, paljonko sähköposteja on kulloinkin jonossa. Tyypillisesti vastaamista odottavia viestejä on jalostustoimikunnan postilaatikossa n. 30-60 kerrallaan, joten kovin nopeaa vastausta emme valitettavasti pysty lupaamaan, ellei kysymys ole helppo ja yksinkertainen vastata. Vastausaika riippuu lisäksi myös siitä, mitä kysely koskee (esim. harvinaisemman sairauden jalostusasioissa saatamme konsultoida ulkopuolista tahoa, mikä luonnollisesti viivästyttää vastausta). Kaikilla jalostustoimikunnan jäsenillä on päivätyö hoidettavanaan tai opiskelut meneillään ja muu arki pyöritettävänään, joten kaikilla meistä on vain rajallinen aika käytettäväksi jalostustoimikuntatyöhön. Hommia edistetään kuitenkin käytännössä joka ikinen päivä edes jollain tasolla ja kaikkiin viesteihin vastataan kyllä - jos et ole saanut vastausta n. kuukauden sisään, niin sitten voit alkaa kysellä perään.

K: Kenelle jalostustoimikunnan palvelut on tarkoitettu?

V: Jalostustoimikunnan palveluja voi käyttää kuka tahansa, joka tarvitsee apua tai neuvoja lappalaiskoirien jalostusasioissa. Palvelu on maksutonta.

K: Olen anomassa kennelnimeä. Mitä kautta saan rotujärjestön puollon?

V: Puolto haetaan Lappalaiskoirat ry:n sihteerin kautta. Laita sähköpostia osoitteeseen sihteeri@lappalaiskoirat.fi.

K: Kasvatillani on ilmennyt sairaus X. Mikä on Lappalaiskoirat ry:n kanta kasvattajan korvausvelvollisuuteen?

V: Yhdistys ei valitettavasti voi ottaa kantaa korvausvelvollisuuteen, vaan kyseessä on ostajan ja myyjän välinen asia. Viime kädessä asian ratkaisee kuluttajariitalautakunta.

K: Mistä saan jalostusuroksen omistajan yhteystiedot?

V: Jalostustoimikunnalla on ainoastaan Lappalaiskoirat ry:n jalostusuroslistalle ilmoitettujen urosten omistajien yhteystietoja.

Muissa tapauksissa neuvomme ottamaan yhteyttä uroksen kasvattajaan, joka voi useimmiten auttaa saamaan yhteyden uroksen omistajaan. Kasvattajien yhteystietoja löytyy Kasvattajat-osiosta.

K: Miksi jalostustoimikunta ei julkaise kaikkia hallussaan olevia terveystietoja?

V: Jos joku, niin nimenomaan jalostustoimikunta haluaisi kaikki mahdolliset tiedot julkaista! Se hyödyttäisi rotujamme kaikin puolin ja kenties vähentäisi jalostustoimikunnan työtaakkaakin, kun kasvattajilla olisi pääsy kaikkeen samaan tietoon kuin jalostustoimikunnallakin. Emme kuitenkaan voi julkaista sellaisia tietoja, joihin emme ole saaneet julkaisulupaa. Vanhempiin tietoihin ei lupaa koskaan ole edes kysytty ja uudemmissa tiedoissa taas on jonkin verran sellaisia, jotka kasvattaja tai omistaja on luovuttanut ainoastaan jalostustoimikunnan käyttöön. Jos nyt kaikki tiedot muutettaisiin julkisiksi ilman asianmukaisia lupia, se murentaisi luoton jalostustoimikuntaa kohtaan. Ja jos käytäntö muutettaisiin sellaiseksi, että kaikki jalostustoimikunnalle tästä eteenpäin toimitetut tiedot julkaistaan, osa tiedoista jätettäisiin ilmoittamatta ja ne jäisivät vain pienen piirin tietoon. Trendi on kuitenkin ilahduttavasti parempaan päin, eli tänä päivänä hyvin suuri osa ilmoitetuista tiedoista tulee julkaisuluvan kera. Hatunnosto kaikille tietoja ilmoittaneille ja julkaisuluvan antaneille!