Kun olet etsimässä itsellesi koiraa, on se sitten ensimmäisesi tai vaikka sinulla olisi ollut jo muutamia koiria aiemminkin, on hyvä perehtyä koirien terveystutkimustuloksiin. Ostajana voit määritellä kriteerit terveystutkimusten osalta ja tämän jälkeen etsiä pentuetta, joka vastaa kriteereihisi. Muistathan kuitenkin, että mikään pentue ei ole täysin riskitön. Tärkeintä on kuitenkin, että sinä tiedät ne olemassaolevat riskit ostaessasi pentua. Jokainen kasvattaja ei välttämättä teetä kaikkia terveystutkimuksia koiralle, jota käyttää jalostukseen. Ostajana sinulla on oikeus pyytää kasvattajaa perustelemaan miksi jokin terveystarkastus on jätetty tekemättä. Muista suhtautua saamaasi vastaukseen kriittisesti. Koiran terveys on oleellinen osa sen elämää ja siksi toivomme sen olevan sinulle ostajana tärkeää. Tällä sivulla pyrimme avaamaan sinulle mitä terveystarkastuksia lappalaisroduille yleisimmin tehdään ja mitä sinun on hyvä tietää niiden tuloksista.

Jalostustoimikunnan hyväksyntä
Jalostustoimikunnan hyväksyntä ei itsessään ole koiralle tehtävä terveystutkimus. Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunta kerää koirista terveystietoja julkisista tietokannoista, mutta myös suoraan omistajan ilmoituksista. Omistajat voivat ilmoittaa koiriensa terveystietoja jalostustoimikunnalle esimerkiksi epilepsian, allergioiden tai vaikkapa arkuuden osalta. Tietoja voidaan ilmoittaa joko julkisina tai ei-julkisina. Suosittelemme kaikkia ilmoittamaan koiransa tiedot julkisena. Jokainen kasvattaja voi lähettää jalostustoimikunnalle pyynnön tarkistaa suunnittelemansa pentueen terveysriskit ja arvioimaan, vastaako suunniteltu pentue rotujärjestön vuosittain vahvistamia jalostuskriteerejä jotka löydät täältä ja ne yhdistelmät jotka ovat saaneet jalostustoimikunnan hyväksynnän, löydät täältä.

Silmätutkimukset
Lappalaiskoirilla esiintyy monenmoisia silmämuutoksia ja silmäsairauksia. Osa näistä on niin lieviä, että ne eivät vaikuta koiran elämään millään tavalla. Valitettavasti roduilla esiintyy myös silmäsairauksia, jotka voivat aiheuttaa koiralle pahimmillaan kipua tai sokeutumisen. Silmätarkastusten tulokset ovat julkisia ja ne ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä valitsemalla vasemman yläkulman Ryhmä-valikosta FCI 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat, Rotu-valikosta haluttu lappalaiskoirarotu ja kirjoittamalla Haku-kenttään halutun koiran virallinen nimi, virallisen nimen osa tai rekisterinumero. Suomenlapinkoirilla silmätutkimus on pakollinen, jotta pentue voidaan rekisteröidä. Lapinporokoirilla silmätutkimus on pakollinen kolmatta pentuetta rekisteröitäessä.

Jos pentueen toisella vanhemmalla on jokin seuraavista silmämuutoksista, voidaan sitä käyttää jalostukseen silmiltään terveeksi tutkitun koiran kanssa tai koiran jolla ei ole samanlaisia muutoksia todettu:
• PPM, iris-iris

• PHTVL/PHPV, sairauden aste 1

• RD, multifokaali

• RD, geograafinen

• muu vähämerkityksellinen kaihi (punktaatti, saumalinjan kärki, saumalinja, nukleaari rengas, nukleaari lasikuitu/pulverulentti)

• ICAA Kammiokulman poikkeavuus, kohtalainen tai lievä. Parituskumppanin tulee olla gonioskopiatutkittu ja terve.

• entropion/trichiasis

• dermoidi

• distichiasis/ektooppinen cilia, lieväasteinen

• iris hypoplasia

• lasiaisen rappeuma

• ektropion/makroblepharon

• korneadystrofia (epiteliaalinen tai stromaalinen)

Jalostukseen ei suositella koiria, jotka ovat saaneet seuraavanlaisen diagnoosin:
• retinan degeneraatio (PRA)

• katarakta (posterior polaarinen, kortikaali, nukleaari, synnynnäinen tai totaali (= silmätarkastuslomakkeella rastitettuna kohdat kortikaali ja nukleaari) katarakta)

• PPM, iris-linssi

• PPM, iris-kornea

• PPM, iris-lamina

• distichiasis/ektooppinen cilia, vakava-asteinen

• RD, totaali

• PHTVL/PHPV, sairauden aste 2-6

• CEA, coloboma

• glaukooma, kohonnut silmänpaine

• ICAA Kammiokulman poikkeavuus, vakava. Rakennevian omaavan koiran jälkeläiset tulee tarkastuttaa gonioskopiatutkimuksella terveeksi ennen jalostuskäyttöä.

• keratiitti

• näköhermon coloboma

• papillan hypoplasia/mikropapilla

• korneadystrofia (endoteeli)

Luustotutkimukset
Koiran luustoa voidaan tutkia röntgenkuvaamisen avulla. Eläinlääkärin ottamat röntgenkuvat tarkastetaan Suomen Kennelliiton
asiantuntijoiden toimesta ja niille lausutaan diagnoosi heidän kriteeriensä mukaan. Luustotutkimukset joita lappalaiskoirille yleisimmin tehdään, ovat lonkkakuvaukset, kyynärätutkimukset sekä selkäkuvaukset. Suomen Kennelliitto antaa käyttämiensä kriteerien pohjalta koiralle terveystulokset ja tämä tulee julkisena tietona esille Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Miten näitä tuloksia sitten tulkitaan?

Lonkat arvioidaan asteikolla A-E siten, että A tulos on paras mahdollinen ja E-tulos on huonoin mahdollinen. Toisinaan voi olla esimerkiksi siten, että koiran toinen lonkka on A ja toinen B, tällöin tulos näkyy Kennelliiton järjestelmässä A/B. Tällainen lonkkatulos tulkitaan aina huonomman lonkan mukaisesti. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella A tai B lonkkaisia koiria ja C-lonkkaisia silloin, kun pentueen toisen vanhemman lonkkatulos on A. Jalostukseen ei suositella käytettävän D tai E lonkkaisia koiria. Suomenlapinkoirilla lonkkakuvaus on pakollinen terveystutkimus jotta pentue voidaan rekisteröidä.

Kyynärät arvioidaan asteikolla 0-4 siten, että 0 tulos on paras mahdollinen ja 4 on huonoin mahdollinen. Rotujärjestön jalostuskriteerien mukaan jalostukseen voidaan suositella 0/0 tuloksen saaneita koiria. Koiria joilla jompi kumpi kyynärä on saanut tuloksen 1 tai huonompi, ei suositella käytettävän jalostukseen. Nämä tulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Selkätuloksia tulkitaan samoin kuin kyynäriä eli 0 tulos on paras mahdollinen ja 4 on huonoin mahdollinen. Selän osalta on mahdollista tutkia kolmea eri osa-aluetta; Välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV), spondyloosi (SP) sekä selkärangan nikamien epämuodostumat (VA). Nämä kaikki selkätutkimustulokset ovat löydettävissä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Näistä jalostukseen voidaan suositella kaikkia 0 tuloksen saaneita koiria. Jos koiran LTV tulos on LTV1-LTV4, voidaan niitä käyttää jalostukseen, mutta ainoastaan LTV0 tuloksen saaneen koiran kanssa. Spondyloosin osalta kuvattua koiraa suositellaan käytettävän jalostukseen vain 0 tuloksella. Tuloksen SP1-SP4 saaneita koiria ei suositella käytettävän jalostukseen. Selkärangan nikamien epämuodostumissa tuloksen VA1 saanut oireeton koira voidaan astuttaa tuloksen VA0 saaneen koiran kanssa. VA2-VA4 tuloksen saaneita koiria ei suositella käytettävän jalostukseen.

Geenitestit

Lappalaiskoiraroduille on käytettävissä useita erilaisia geenitestejä joiden avulla on ollut mahdollista välttää tiettyjä perinnöllisiä sairauksia. Geenitestejä on saatavilla tällä hetkellä 5 erilaista:

prcd-PRA

IFT122-PRA

Degeneratiivinen myelopatia (DM)

Pompen tauti

CRM3 eli kuplasilmäisyys

Näistä kaikista tuloksia voidaan lukea ja hyödyntää samalla tavalla. Tuloksia on kolmea erilaista eli Terve (A), Kantaja (B) tai Sairas/Sairastumisaltis (C). Tulos voidaan ilmoittaa myös pienellä kirjaimella, esimerkiksi a. Tämä tarkoittaa sitä, että koira on vanhempiensa tuloksen perusteella terve. Tuloksissa kantaja tarkoittaa sitä, että koira kantaa kyseisen sairauden geeniä, mutta ei itse sairastu siihen koskaan. Se, miten näitä tuloksia voidaan hyödyntää jalostuksessa on melko selkeää matematiikkaa. Jos pentueen molemmat vanhemmat ovat terveitä, tulevat myös kaikki pennut olemaan terveitä, eikä niitä ole välttämättä tarpeen edes geenitestata. Jos pentueen toinen vanhempi on terve ja toinen on kantaja, ovat pennut joko terveitä tai kantajia, mutta ne eivät voi kuitenkaan olla sairaita. Nämä ovat molemmat suositeltavia tapoja käyttää koiria jalostukseen. Jalostukseen ei suositella käytettävän koiria jotka ovat molemmat kantajia, toinen on terve ja toinen on sairas/sairastumisaltis, toinen on kantaja ja toinen on sairas/sairastumisaltis tai molemmat ovat sairaita/sairastumisalttiita.

Jos koiran omistaja on ilmoittanut geenitestitulokset julkisena rotujärjestön jalostustoimikunnalle, ovat ne löydettävissä Lappalaiskoiratietokannasta täältä.

Muut sairaudet
Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä näytetään vain yllämainittuja ns. virallisia terveystutkimustuloksia (silmätarkastus ja luustokuvaus). Vähintään yhtä tärkeää pennun etsijälle on tutkia myös Lappalaiskoiratietokantaa, josta löytyy kaikki vakavat perinnölliset sairastapaukset ja viat, jotka koirien omistajat (tai kasvattajat omistajan luvalla) ovat ilmoittaneet Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnalle ja joille he ovat antaneet julkaisuluvan. Tällaisia koiran elämänlaatua huomattavastikin huonontavia sairauksia ja vikoja ovat mm. epilepsia, autoimmuunisairaudet (esim. Addisonin tauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta), allergiat ja ääniarkuus. Kun tiedustelet kasvattajalta pentua jostain tietystä pentueesta, kysy häneltä yhdistelmän riskeistä tällaisten sairauksien ja vikojen osalta. Täysin riskitöntä yhdistelmää ei ole olemassakaan ja kasvattajan tulee pystyä riskeistä pentujen tiedustelijoille kertomaan.