Tänään on torstai 2. syyskuuta 2010 |
   |
 |
||||||||
 |
|
HISTORIA (Julkaistu Lapinkoira-lehdessä 2/2000: Lappalaiskoirat ry täyttää 30 vuotta) Taustaksi: Ensi syksynä, tarkalleen 21.11. tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä kun Suomen Lapinkoirayhdistys perustettiin. Perustaminen tapahtui Helsingin Messukeskuksessa kansainvälisen koiranäyttelyn yhteydessä. Yhdistyksen kotikaupungiksi tuli Turku. Suomen Lapinkoirayhdistyksen johtokunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Taisto Laaksonen Turusta ja varapuheenjohtajaksi Tapani Hietala Heinolan maalaiskunnasta. Sihteeriksi valittiin Hannele Honkanen Turusta. Yhdistyksen jäsenmaksuksi vuodeksi 1971 päätettiin 10 markkaa vuosijäseneltä ja 100 markkaa ainaisjäseneltä. Ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin maaliskuussa 1971 ja siinä johtokunta hyväksyi jäsenikseen 24 henkilöä. Yhdistyksen jäsenjulkaisu Lapinkoira alkoi ilmestyä vuonna 1971. Yhdistyksen ensimmäinen esitys lapinkoiran rotumerkeistä on vuodelta 1972. Sen mukaan lapinkoiran ihannetyyppinä on ns. "kukonharjulainen uros". Luonteeltaan sitä kuvattiin älykkääksi, rohkeaksi, rauhalliseksi ja varsin uskolliseksi. Se soveltuu seura-, maatila- ja vahtikoiraksi. Ehdotus lapinkoiran nimen muuttamisesta mustaksi pystykorvaksi hylättiin yksimielisesti. 1973 perustettiin jalostusneuvonta ja pentuvälitys. 1973 johtokunta käsitteli Heikki Sarparannan esitystä, että lapinkoiralle tehdään 5 vuoden jalostussuunnitelmaa. Tänä aikana tuotaisiin Lapista uutta jalostusainesta lapinkoirarotuun, tarpeen mukaan. Tämä hyväksyttiin muutamin kommentein. Samassa kokouksessa johtokunta keskusteli muiden lapinrotujen ottamisesta mukaan lapinkoiratyöhön ja yhdistykseen. Johtokunta jätti asian vielä avoimeksi. Yhdistyksen vuosikokous päätti yksimielisesti esittää Kennelliiton hallitukselle, että lapinkoira säilytettäisiin edelleen seurakoirapystykorvana. Seuraavana vuonna johtokunta päätti, että se ei halua olla jäsenenä Suomen Pystykorvajärjestössä, koska se on lähinnä vain punaisen pystykorvan ja yleensäkin käyttökoirarotujen järjestö. Olavi Honkanen valittiin Suomen Lapinkoirayhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1974. Jäsenmäärä oli kasvanut jo 60:een. Vuonna 1975 anottiin jäsenyyttä Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistykseen. Yhdistyksen toimintaa rahoitettiin pitkälti Turun kansainvälisen koiranäyttelyn järjestelyistä saaduilla tuloilla. Talousarvio vuodelle 1976 oli 1500 markkaa. Näyttely-yhteistyötä tehtiin myös Turunmaan Samojedistit ry:n kanssa. Pöytäkirjojen mukaan lähes joka kokouksessa on keskusteltu vilkkaasti lapinkoirarodun tilanteesta. Myös lapinkoiran tunnetuksi tekeminen oli paljon esillä. 1978 järjestettiin ideointikilpailu yhdistyksen logon laatimisesta. Sen voitti Jouko Elonen Hyvinkäältä. Merkki on edelleenkin käytössä, ainoastaan pieniä muutoksia on tehty. Vuodelta 1978 löytyy ensimmäinen merkintä keskusteluista Suomen Pystykorvajärjestön kanssa. Johtokunta toivoi SPJ:tä täsmentämään tekemäänsä yhteistyöaloitetta. Vuoden 1979 lopulla puheenjohtaja esitteli johtokunnan kokouksessa Kennelliitolta tulleen kirjelmän, jossa kehotettiin liittymään rotujärjestön eli SPJ:n jäseneksi. SPJ:ssähän toimi lappalaiskoirajaosto. Asia siirrettiin vuosikokoukselle. Vuosikokouksessa 30.3.80 päätettiin, että yhdistys on valmis liittymään Suomen Pystykorvajärjestöön sillä ehdolla, että SPJ tunnustaa Kennelliiton yhdistykselle antamat rotua harrastavan yhdistyksen oikeudet. Jalostustoimikunnan roolia pidettiin yhdistyksen keskeisenä toimintasektorina ja sitä tehtiin yhteistyössä rotujärjestön eli SPJ:n kanssa. Aloitettiin jalostuskortiston kerääminen ja urossuositustiedustelut. 1982 oli ensimmäinen kesäleiri Kylmäkoskella. Majoitus tapahtui teltoissa ja omin eväin. Yhdistyksen ensimmäinen oma näyttely järjestettiin hyisessä 26 asteen pakkasessa Vammalassa tammikuussa 1983. 1984 jalostustoimikunta laati ohjeet lapinkoiria arvosteleville tuomareille ja samana vuonna nimettiin yhdistykselle näyttelytoimikunta. Ensimmäinen painos Pentuaapisesta otettiin vuonna 1985. Jukka Kuusisto valtuutettiin tilaamaan myyntiartikkeleita: tarroja, hihamerkkejä ja pipoja. Vuosi 1985 oli sangen myrskyisä yhdistyksen historiassa. Lapinkoiran väristä ja tyypistäkin käytiin kovaa kädenvääntöä. Pystykorvajärjestön rotumääritelmäesityksessä sanottiin: kaikki värit sallittuja, päävärin tulee kuitenkin olla hallitseva. Pääväristä poikkeavat värimerkit eivät ole toivottuja, mutta toistaiseksi sallittuja. Velttokärkiset korvat katsotaan toistaiseksi sallituiksi. Lapinkoiraa esitettiin korkeuttaan vain hieman pidemmäksi. SPJ:n rotumääritelmäehdotus sai kasvattajat takajaloilleen. Muun muassa adressin voimin saatiin estettyä rotumääritelmä. Samaan aikaan Leena Saikkonen, Kaarina Riuttanen ja Marja-Liisa Ritala esittivät kirjeessään Lapinkoirayhdistyksen eroamista Suomen Pystykorvajärjestöstä ja oman rotujärjestön perustamista. Perusteluna oli, että itsenäisenä rotujärjestönä yhdistys voi paremmin päättää ja vastata lapinkoiran jalostuksesta. Esitys ei toteutunut, mutta yksi rotujärjestöksi hakeutumisen tavoite olikin muistuttaa SPJ:tä lapinkoirakasvattajien ja –harrastajien mielipiteiden huomioon ottamisesta. Vuonna 1985 käsiteltiin myös fil.lis Antero Hakalan tutkimusta. Johtokunta päätti yksimielisesti torjua Hakalan Kennelliitolle tekemän ehdotuksen lappalaisrotujen uudelleen järjestelemisestä. Jäsenmäärä vuonna 1985 oli 361 ja lapinkoiria rekisteröitiin 479. Jukka Kuusisto valittiin Lapinkoirayhdistyksen puheenjohtajaksi vuosikokouksessa Maisansalossa 1986. Vuosi oli ensimmäinen kun järjestettiin ns. talvipäivät eli vuosikokous lauantaina ja erikoisnäyttely sunnuntaina. Samana vuonna valmistui ensimmäinen yhdistyksen itse toimittama vuosikirja. Jalostustoimikunta kirjasi toimintasuunnitelmaansa, että jalostuspohja pyritään pitämään mahdollisimman laajana ja uusien siitosurosten käyttöä pyritään lisäämään. Tavoitteena on myös saada valmiiksi rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. Vuoden 1987 kesäleirin yhteydessä Riistavedellä järjestettiin ensimmäisen kerran joukkosilmätarkastus. Tuloksena löytyi yksi PRA-tapaus. Tämän jälkeen joukkotarkastukset ovat olleet jokavuotisia ja aina Pevisan voimaan tuloon asti yhdistys on myös tukenut rahallisesti koiranomistajia terveystutkimuksissa omissa tapahtumissamme ja alaosastojen joukkotarkastuksissa. Kaarina Riuttanen valittiin Lapinkoirayhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1989. Samana vuonna yhdistys sai SPJ:n hallituksessa oman edustuspaikan. Yhdistystä edusti Matti Takanen. Vuoteen 1990 tultaessa yhdistyksessä oli jo lähes 800 jäsentä. Talousarvio oli 41 000 markkaa. Ensimmäinen tottelevaisuuskoe oman näyttelyn yhteydessä järjestettiin vuonna 1990. Harrastustoiminta alkoi muutenkin lisääntyä ja kesäleirin lisäksi järjestettiin myös Toko- ja nuorisoleirejä. Agilityesteetkin olivat ensimmäistä kertaa kuvioissa mukana. Alaosastotoimintaa viriteltiin käyntiin. Perustettiin nuorisotoimikunta ja ulkomaalaistoimikunta. Jalostustoiminnassa merkittäväksi nousi 14 luonnonkantaisen lapinkoiran ottaminen rekisteriin. 1991 yhdistyksen vuosikokous teki päätöksen yhdistyksen nimen muuttamisesta Lappalaiskoirat ry:ksi. Työryhmä Esa Laitinen-Matti Takanen-Manne Raitila oli suunnitellut säännöt niin, että ne kattoivat toimimisen rotujärjestönä. Säännöt mahdollistivat myös lapinporokoira- ja ruotsinlapinkoiraharrastajien liittymisen yhdistykseen. Ruotsinlapinkoiraharrastajathan toimivat Seurakoirayhdistyksessä ja lapinporokoira-asioita hoiti Suomen Pystykorvajärjestö. Yhdistyksen säännöt tulivat voimaan syyskokouksessa Seinäjoella vuonna 1993. Lappalaiskoirat ry:n puheenjohtajaksi valittiin Manne Raitila, joka oli pitkään toiminut yhdistyksen sihteerinä. Lapinporokoirat tulivat aluksi yhdistyksen alaisuuteen kahden vuoden koeajalla. 1993 lapinkoiran viralliseksi rotunimeksi tuli suomenlapinkoira. Ensimmäinen Valiokirja julkaistiin keväällä 1994. Vuonna 1995 jäsenmäärä oli lähes 1250. Sihteeri Aila Pölösen suunnittelema väriesite sai paljon kiitosta ja paransi pr-toimintaa. Samaan aikaan tehtiin päätös suomenlapinkoiran Pevisasta, joka tuli voimaan 1996 alusta. Pevisasta tiedotettiin mm. postittamalla tiedote 1000 suomenlapinkoiranartun omistajalle, jotka eivät olleet yhdistyksen jäseniä. 1996 tuli voimaan suomenlapinkoiran uusi rotumääritelmä. Yhdistys ja Paimensukuisen Lapinkoiran seura kävivät 90-luvulla neuvotteluita ns. paimensukuisen lapinkoiran asemasta, ja 1995 tehtiin koirien mittauksia seuran katselmuksessa. Paimensukuisen lapinkoiran asema säilyi kuitenkin ennallaan suomenlapinkoiran rekisterissä. Lappalaiskoirat ry:n toiminnan vakiinnuttua heräsi taas ajatus omasta rotujärjestöstä. Tiina Paananen, Seija Sonninen ja Annikki Savolainen Kuopion alaosaston puolesta osoittivat syyskokoukselle 1994 kirjeen, että kokouksessa keskusteltaisiin Lappalaiskoirat ry:n hakeutumisesta rotujärjestöksi. Jäsenistöltä ja muutamilta ulkomuototuomareilta oli tullut kehotuksia asian puolesta. Syyskokouksessa Kuopiossa 1996 päätettiin hakeutua rotujärjestöksi. Asiasta äänestettiin: puolesta 108, vastaan 25 ja tyhjiä 4 kappaletta. Samassa kokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Kuusisto. Vuoden 1998 alusta lähtien yhdistys on toiminut lapinporokoiran, ruotsinlapinkoiran ja suomenlapinkoiran rotujärjestönä. 90-luvun loppuvuodet Lappalaiskoirat ry:n toiminta rotujärjestönä vakiintui ja jäsenmäärä lisääntyi yli 100/vuosi. Syysnäyttelyiden suosio kasvoi niin, että niihin hankittiin kaksi tuomaria. Yhdistyksen internet-kotisivut avattiin 1997 ja uudistettiin 1999. Lappalaiskoirien kysyntä ulkomailla lisääntyi. Maailmannäyttelyssä 1998 yhdistyksen infopiste palkittiin yhtenä parhaimmista rotujärjestökopeista, ja Lapinkoira-lehti palkittiin vuoden 1997 parhaana rotujärjestölehtenä. Lappalaiskoirat saivat oikeuden osallistua palveluskoirakokeisiin vuoden 1997 alusta lähtien. Valiokirjasta toimitettiin uusi versio vuonna 1998. Tultaessa uudelle vuosituhannelle yhdistyksen jäsenmäärä oli lähenteli 1800:aa. Suomenlapinkoira oli noussut 660 rekisteröinnillään maamme 9. suosituimmaksi koiraroduksi ja lapinporokoira oli vakiinnuttanut asemansa yli 100 rekisteröinnillä. Syyskokouksessa 1999 Hankasalmella yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Marja Talvitie. 30-vuotisjuhlaa vietettiin Tampereella Hotelli Rosendahlissa, ja sunnuntain 30-vuotisjuhlanäyttelyssä ylitettiin ensimmäisen kerran historiallinen 200:n koiran raja. - Tiina Riuttanen - Kirjalliset lähteet: Suomen Lapinkoirayhdistys ry:n kunniajäsenet: Lappalaiskoirat ry:n kunniajäsenet: Suomen Lapinkoirayhdistys ry:n viirin saaneet: Lappalaiskoirat ry:n viirin saaneet: Lappalaiskoirat ry:n 30-vuotisjuhlassa Suomen Kennelliiton viirin saaneet: Lappalaiskoirat ry:n säilyneet pöytäkirjat, Lapinkoira-lehdet, leikekirjat sekä muu yhdistyksen kirjallinen materiaali säilytetään Jyväskylän maakunta-arkistossa, jossa niihin voi tutustua lukusalissa.
Jyväskylän maakunta-arkisto |
 |
